Miten kehittää kunnallisia yrityspalveluita?

Tuusulan kunnan elinkeinopalveluiden yksi merkittävimmistä tehtävistä on edistää Tuusulan alueen yrityselämän toimintaedellytyksiä, koska se palvelee samalla myös muita elinkeinopalveluiden osa-alueita: elinkeinorakenteeltaan monipuolinen, vireä ja menestyvä seutu kun on paitsi itsessään vetovoimatekijä ja siten äärimmäisen markkinoitava tuote, niin myös tuottaa vierailijan kannalta mielenkiintoisia elämyksiä ja palveluita, tarjoaa kuntalaisille laajalla skaalalla erilaisia työllistymis- ja harrastusmahdollisuuksia ja mahdollistaa myös entisestään monipuolisemman alustan jalostaa uudenlaista liiketoimintaa. Vetovoimainen elinkeinopolitiikka (tai nykytrendin mukaan vetovoimapolitiikka) siis samaan aikaan sekä säteilee ulospäin mahdollisuuksia tarjoten avoimen ja läpinäkyvän liiketoimintaympäristön, ja toisaalta imee sisäänsä noista mahdollisuuksista innostuvia toimijoita sekä innovointikykyisiä yrityksiä ja ihmisryhmiä.

Lähtökohtaisesti tämän määritelmän mukaan perinteiset yrityspalvelut on voitu jakaa aika pitkälti neljään eri kategoriaan: aloittelevien yritysten tai yrittäjiksi aikovien erilaiset tukipalvelut, joissa päämäränä on ylipäänsä tutkia mahdollisuuksia perustaa liiketoiminnallisesti järkevällä ja siten todennäköisen kannattavalla pohjalla toimiva yritys; erilaiset start up -hautomot, joissa ensisijaisena päämääränä on sparrata yritystiimiä nopeaan (mutta ilmeisen epävarmaan) kasvuun yleensä digitaalisella tuotteella ja nopeasti skaalattavalla bisnesidealla; sijoittumispalvelut, jolla ymmärretään Invest In -toimintaa ja jonka kohteena on jo kokoluokaltaan merkittäviä (mielellään kansainvälisiä) toimijoita, joiden toivotaan sijoittuvan yrityksinä kokonaisine liiketoimintoineen omalle alueelle; kasvuyritys- tai kehittämispalvelut, joiden asiakkaita ovat kasvun kynnyksellä tai siitä epävarmat tai kasvun mahdollistaville tekijöille ”sokeat” yritykset, joilla voi lisäksi olla (mutta ei välttämättä ole) muita liiketoiminnallisia pullonkauloja tai haasteita.

Näille palveluille on olemassa tietysti vahvat perusteet, mutta niitä on myös hyvä hieman ajatella pidemmälle. En tee jatkojaottelua esimerkiksi paikallisen, alueellisen tai kansainvälisen liiketoiminnan mukaan, koska lähtökohtaisesti  nämä kuuluvat jokaisen palvelun valikkoon joko automaattisesti (esimerksi start up -hautomotoiminnassa tavoite kansainvälisille markkinoille on itsestään selvää) tai sitten ne ovat muutoin valintoina selviä palvelua tarjottaessa, vähintään optioina. Sen sijaan valitsen määritteleviksi tekijöiksi kaikkein yksinkertaisimmat koordinaatit yritystoiminnan kannalta eli tuotteen ja asiakkaat.

Karkeasti jaotellen ja edellistä kategoriaa täydentäen tässä jatkojaottelussa aloittelevat yrittäjät tavoittelevat ensisijaisesti ensimmäistä asiakastaan, jotta ymmärtäisivät ylipäänsä omaa tuotettaan ja hinnoitteluaan; start up-yritys taas keskittyy voimakkaasti tuotteeseen Minimum Viable Product -ajatteluun nojautuen, koska haluaa ymmärtää asiakasta ja hänen tarpeitaan (ja sitä kautta potentiaalista hinnoittelua sekä ansaintalogiikkaa); sijoittumispalvelun piirissä olevat yritykset taas ymmärtävät melkoisen tai erittäin hyvin asiakkaitaan ja tuotettaan, koska niiden perusteella tehdään (yleensä huomattavan iso) investointipäätös eli pääosin haetaan tuotteen ja asiakkaan ohella sijaintia; kehittämiskohteiset yritykset taas ovat ainakin jossain määrin vaarassa menettää ymmärryksensä asiakkaasta, tuotteestaan, molemmista edellä mainituista tai sitten ne eivät osaa sanoa onko juuri nyt vallitsevien – ja taloudellisesti mahdollisesti oikein mukavienkin – olosuhteiden takana muutakin ”elämää”.

Tässä yhteydessä yhdeksi lisävalikoksi mukaan tulee vetovoimapolitiikan keskeisiä elementtejä eli sijainti, ja koska emme yritystoiminnassa pääse kuitenkaan irti rahasta, niin myös kustannustekijät. Näin ollen yrityspalveluita jaottelevat osaset muodostavat nelikentän, joiden määrittelijöinä on asiakas, tuote, sijainti ja kustannus. Lisäksi on huomioitava, että näiden määritelmien sisällä on vielä tukku tarkentavia määritelmiä, joista voi esimerkinomaisesti mainita vaikka nämä: asiakas voi olla joko yksittäinen kuluttaja, julkinen toimija tai toinen yritys; tuote voi olla fyysinen tai aineeton tai jotain siltä väliltä; kuntarajojen sisällä on kustannuksiltaan ja sijainniltaan hotspotteja ja ”viileämpiä” alueita, jonka lisäksi alueellisiin vetovoimatekijöihin sisältyy suhde muihin vastaaviin alueisiin; ja vihdoin kustannukset voivat olla joko kertaluonteisia tai pitkävaikutteisempia, henkilöstö- tai tavaraintensiivisiä ja niin edelleen.

Olen itse aina ollut sitä mieltä, että palvelun tarkoituksenmukaisuutta ohjaa (olemassa oleva tai arveltu) tarve, (riittävä) laatu, (sopiva) hinta ja se ratkaiseeko palvelu kannaltani jonkun relevantin ongelman. Nämä yhdessä muodostavat palvelukokemuksen, joka ohjaa sitä haluanko käyttää kyseistä palveluntuottajaa vai etsiydynkö jonkun muun tarjoajan luo. Jonkun puutteellisuuden kanssa voin tietenkin elää ja olla ilman, mutta heti jos joku palvelu täyttää kaikki nämä lokerikot tai tekee jotkut osat muita selkeästi paremmin ollen silti tarpeeksi lähellä kilpailijoita, niin asiakkuuden kriittinen massa ainakin minulla ylittyy.

Nyt seuraa sitten loogisesti kysymys siitä ratkaiseeko nykyiset yrityspalveluratkaisut nämä tässä määritellyt ongelmat: mistä löydän ensimmäisen asiakkaani? Missä voin kehittää tuotettani käyttäjälähtöisesti? Minne, mihin kustannuksin ja millä ehdoin voin sijoittua, kun olen päättänyt laajentua uudelle alueelle? Kenen kanssa voin kehittää edelleen tai uudelleen jo toiminnassa olevaa yritystäni?

Aloittelevien yrittäjien neuvonnasta vastaa Tuusulan kunnassa Keski-Uudenmaan Uusyrityskeskus ry, joka palvelee myös muita Keski-Uudenmaan alueen kuntalaisia yritysneuvonnan saralla – ja laadullisesti hyvin sen tekeekin. Aloittelevan yrittäjän neuvonnan tarkoituksena on lähtökohtaisesti katsoa onko yrittäjyys ylipäänsä realistinen vaihtoehto kyseiselle henkilölle, onko liiketoimintasuunnitelma järjellinen ja pystyykö kuvatulla yritystoiminnalla elättämään itsensä? Erityishuomiota on myös syytä laittaa aiotun yrityksen asiakkaisiin: missä ja keitä he ovat, miten he ostoskäyttäytyvät ja miten saan heistä oman osani siten, että se aiheuttaa myös riittävää kassavirtaa? Näin ollen paitsi ylipäänsä ja yleisesti yrittäjyys, tämän vaiheen neuvonnan täytyy mennä erityisen voimakkaasti myyntipotentiaali edellä; yrittäjän ainoa tehtävä alkuvaiheessa kun on myydä tuotettaan, ei jatkokehittää sitä, ei standardisoida sitä, vaan klousata ensimmäiset diilit. Näin ollen tämän vaiheen ensisijainen kehittämiskohde yrityspalveluiden kohdalla on myynnin testaaminen ja sen tehostaminen.

Start up -hautomopuolella Keski-Uudenmaan alue ei tarjoa varsinaista hautomotoimintaa, vaikka start up- yrityksen tai kasvuhakuisen tiimiyrityksen perustaminen esimerkiksi Tuusulaan voisi olla hyvinkin järkevä veto; alueella kun sijaitsee paljon potentiaalisia yritysasiakkaita, joiden kanssa omaa tuotetta voisi kehittää ja lisäksi ainakin Tuusulan kunta toivottaa tervetulleeksi kaikki intohimoiset start upit pilotoimaan omia tuotteitaan vaikkapa keväällä 2016 käynnistyvän PopUp! Tuusula -konseptin alla (tästä lisää huhtikuun blogeissa). Lisäksi alueella on vireillä mielenkiintoisia, hautomomaisia toimintoja, joista voi mainita ainakin Keuken vetämän Koelento-tuotekehityspalvelun, joka pyrkii vastaamaan juurikin tuotteen kehittämiseen liittyvään tarpeeseen. Monelle start upille voisi oman hautomotoiminnan ohella ollakin  hyödyllistä hakea juuri pilotointi- ja asiakkuuskokemusta jostain muualta kuin niiltä samoilta vesiltä, joilla ”kaikki muutkin” start upit mellastavat. Yrityspalveluiden erityinen kehittämiskohde siis tähän liittyen on pyrkiä tarjoamaan kasvuhakuisille yrityksille tuotekehityksellisiä pilotointialustoja, joissa on mielellään tarjolla myös yrityksille sopiva määrä käyttäjiä; tarjoamalla referenssi- ja testausympäristön pystyisimme myös ratkaisemaan suoraan asiakasrajapinnassa olevia käytännön ongelmia itse kehitettävässä liiketoiminnassa mukaan lukien hinnoittelun, ansaintalogiikan, jakelukanavat, jne.

Sijoittumispalveluiden suhteen Tuusula on nauttinut viime aikoina mukavaa julkisuutta, kun saksalainen Hetzner Gmbh päätti valita datakeskukselleen sijoittumispaikakseen Etelä-Tuusulan loppuvuodesta 2015. Tämä on poikimassa myös jatkoinvestointeja. Tuusula pyrkii tuottamaan monipuolisesti yritystontteja niin isoille, keskikokoisille kuin pienillekin yrityksille, joka onkin mahdollista johtuen maantieteellisesti laajasta ja moneen suuntaan kurottavasta kunnastamme aivan lentokentän ja kahden valtatien vieressä. Riittävästä tonttituotannosta huolehtiminen sekä varsinkin lähiaikoina tulevien suurten tonttikeskittymien vieminen maaliin onkin tällä hetkellä yksi suurimmista tavoitteistamme; ilman tarjontaa kun kysyntä ohjautuu automaattisesti jonnekin muualle. Alueella on myös viriämässä lisääntyvässä määrin yhteistyötä yritystonttimarkkinoinnissa yli kuntarajojen, sillä Keski-Uusimaa on potentiaalisesti äärimmäisen kiinnostava, markkinoitava ja sitä kautta investointeja keräävä alue kansainvälisisestikin. Selkeä kehittämiskohta tässä yhteydessä on siis kaksiosainen: kunnan oman kaavoittamisprossessin pitäminen nopeana ja joustavana (mitä se jo onkin) sekä monipuolisen tonttitarjonnan varmistaminen, mutta myös koko alueen maankäytöllisen identiteetin selkeyttäminen siten, että voimme puhua todellisesta vetovoima-alueesta. Erityiskehityskohtana on kaiken tämän markkinoiminen potentiaalisille investoreille mahdollisimman hyvin heidän tarpeitaan puhuttelevalla viestillä.

Yrityksen kehittämistoimista alueella vastaa Keski-Uudenmaan Kehittämiskeskus Oy eli tuttavallisemmin jo aiemmin mainittu Keuke. Keukelta löytyy oikeastaan kaikki muut yritystoimintaan liittyvät osat paitsi suorat tontteihin liittyvät sijoittumispalvelut ja start up -hautomo, ja mikä parasta yrittäjän näkökulmasta, maksutta. Jo niin ikään aiemmin mainitun Koelento -tuotekehityspalvelun ja toki myös muiden vakituisten palveluiden lisäksi Keuken yksi mielestäni tärkeimmistä palveluista on omistajanvaihdoksiin liittyvät toiminnot, joita pitäisi merkittävästi tehostaa koko Suomessa; on huomattavasti helpompaa aloittaa yrittäjyys jo toimivassa yrityksessä kuin luoda täysin uusi, joskin oma asiakaskunta. Samaan hengenvetoon voisin todeta toisen merkittävän kehittämiskohteen kehittämishenkisissä neuvontapalveluissa: EU-tason rahoituskierrokset, joista ainakin Horizon2020 lienee useimmille tuttu. Vaikka Uudenmaan alue menestyy kansallisessa vertailussa hyvin (eli saa Suomeen tulevista rahoista valtaosan), niin se ei vain valitettavasti riitä kilpailussa, jota käydään kansainvälisesti. Tarvitaan nälkäisempää ja tavoitteellisempaa lähestymistapaa, jossa yrityspalveluiden yhteistyönä etsitään  alueellisia yhteistyöryppäitä, myllytetään laadukkaita hakemuksia ja edesautetaan yritysvetoisten hankkeiden syntymistä, joissa myös ulkopuolinen rahoitus on merkittävässä osassa.

Kaiken kaikkiaan Tuusulan seudun kunnalliset yrityspalvelut ovat lähtökohtaisesti toimivat. Intohimoisesti työhöni suhtautuvana en kuitenkaan tyydy jo olemassaolevaan, vaan pyrin viemään eteenpäin sopivan kunnianhimoisia, mutta kuitenkin tiukasti käytännön tekemisessä kiinni olevia kehittämistekoja. Ja koska tämä on viime kädessä tulosurheilua, niin viisari näyttää tasaisin väliajoin päivän kunnon. Tuusulan osalta lupaan, että se on nousussa.

Marko

Marko Kauppinen

Rebellious Business Developer / Public Sector Game Changer

Submit a comment

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s