Kuntalaisia aktivoimassa eli Torilla tavataan!

Yksi tämän päivän kuumista avainsanoista ja -tavoitteista kuntasektorilla on kuntalaisten osallistaminen päätöksentekoon ja kunnan toimintaan. Mielellään tämä tapahtuu vielä siten, että kunnan järjestämistä palveluista, kunnan virkamiehistön päätöksistä ja viime kädessä koko kuntaorganisaatiosta tulee käyttäjälähtöisiä, kuntalaisten tarpeet huomioivia ja sitä kautta enenevässä määrin läpinäkyviä kuntalaisprosesseja. Tavoite on tietenkin hieno ja kannatettava eikä kuntademokratian ideassa tai sisällössä olekaan mitään sen suurempaa ongelmaa; päinvastoin, kuten niin monessa muussakin asiassa (mm. työllisyydenhoito, jne.) voi melko suorasukaisesti väittää, että lähestulkoon kaikki jakavat saman ymmärryksen tämän suuntaisen toiminnan tärkeydestä. Siinä missä tavoitteessa ei olekaan juuri kiisteltävää, nousee esiin suurin haaste itse aktivoinnin toteuttamisessa eli menetelmät ja toimenpiteet miten se aktivointi oikein tapahtuu?

Yksi ratkaisu – joka ainakin Suomessa on yleinen ”lääke” lähes vaivaan kuin vaivaan – on perustaa asiaa ratkaisemaan projekti tai hanke, jonka tavoitteena on luoda ns. parhaita käytänteitä nimenomaisesti aina kulloisenkin ongelman taklaamiseksi. Tämä ajattelumalli nojaa siihen uskoon, että kun joku asia tavoitteineen projektisoidaan tai hankkeistetaan, niin syntyy melko automaattisesti jonkinlainen uusi innovatiivinen toimintamalli, jota ei ole aikaisemmin ollut, johon ei myöskään aikaisemmin ole ollut riittäviä resursseja ja joka ylittää sen hetkisen perustoiminnan organisaatioissa. Projekti siis oletusarvoisesti täydentää, kiihdyttää ja parantaa organisaation toimintaa toimimalla eräänlaisena apumoottorina ja virityssarjana juuri siellä missä noita apukeinoja kaikkein kipeimmin tarvitaan. Lisäksi projekti – jonka tulokset pitää yleensä olla tiedossa jo hankehakemusta jätettäessä – alkaa keskimäärin aikaisintaan vuoden sisällä ongelman havaitsemisesta ja hakemuksen jättämisestä; rahoitusta kun pitää hakea kulloisenkin instrumentin käytänteitä kunnioittaen.

Toinen yleensä automaattisesti suoritettava ratkaisu jonkin tavoitteen saavuttamiseksi on jokin kulloisenkin ajan megatrendin omaksuminen vähintään puheisiin; olemme kaikki varmasti jo kuulleet miten aikoinaan Internet, sosiaalinen media, innovaatiot, palvelumuotoilu, mobiiliapplikaatiot ja viimeisimpänä digitalisaatio ratkaisevat kaikki ajateltavissa olevat ongelmat, kunhan vain ”joku” tekisi niillä ”jotakin”.  Yleensä nämä megatrendit näyttäytyvät mielellään osana projekteja tai hankkeita, missä ei taaskaan ole lähtökohtaisesti mitään väärää tai tuomittavaa, sillä en tietenkään vihaa tai vierasta ulkoisesti rahoitettuja projekteja sinällään. Pikemminkin näitä ratkaisuja yhdistää yleensä epämääräinen tai huonosti jäsennelty sisältö, sinnepäin mietitty kohderyhmä ja jokseenkin melkoinen epäsopivuus oman toiminnan kanssa – megatrendeissä kun on kuitenkin ”pakko” olla mukana, kun muutkin niin tekee. Näin hukkuu samalla koko projektin idea, kun sen tarkoituksena on itsearvoisesti tuottaa sellaista lisäarvoa, jota ei pystytä edes millään mielekkäillä mittareilla mittaamaan tai todentamaan.

Olen tutkija- ja yrittäjätaustaisena henkilönä havainnut yhden merkittävän asian, jota olen yrittänyt pitää jonkinlaisena ohjenuorana omassa työssäni ja elämässäni: yksikään idea ei ole sinällään minkään arvoinen, vaan vasta sen ympärillä oleva toiminta on arvokasta. Suunnittelu ilman toteutusta ei johda koskaan mihinkään tulokseen, idea ilman tekemistä ei koskaan realisoidu miljoonina pankkitilillä eikä ilman mahdollisimman perusteisiin meneviä pieniä tekoja ole koskaan mitään isompaakaan urakkaa tehtynä. Tästä syystä emme ole lähteneet Tuusulassa projektit tai hankkeet edellä mihinkään tehtävään, joka pitäisi mystisesti saada tehtyä, vaan olemme yrittäneet kääriä hihat ja rullata asiat vauhtiin itse; luottaen siihen, että liikkuvaan junaan – kulki se sitten hivenen hiljempaakin – on huomattavasti houkuttelevampaa hypätä, kuin paikallaan seisovaan. Paikallaan olevasta junasta kun on sitä paitsi suuri houkutus hypätä pois heti ensi tilaisuuden tullen, kun ei ole oikein selvillä edes mihin suuntaan se sitten joskus mahdollisesti lähtee.

Järjestimme 16.4.2016 Hyrylässä PopUp! Tuusula -tapahtuman, joka onnistui ainakin meidän järjestäjien mielestä erinomaisesti: 3404 kävijää, 60 näytteilleasettajaa paikallisista yrittäjistä sekä yhdistyksistä ja jopa kunnan sähköiseen palautejärjestelmään jätettyjä kiitoksen sanoja. Tapahtuma oli siis kaikin puolin onnistunut. Kaikki tämä muuten muutaman tonnin budjetilla siten, että saimme paikkamyynnillä lähes ”omat pois”. Mutta koska on tärkeää saada toimintaa aikaan myös jatkossa (kertaluonteinen tapahtuma sitä yleensä ei synnytä), mietimme asian hivenen laajemmin; mitä jos PopUp! Tuusulasta luotaisiin rohkeasti sateenvarjo toiminnalle, brändi, jonka alla kaikenlaista kuntalaisten toimintaa voitaisiin jatkossa järjestää, oli kyseessä sitten iso tai pieni tapahtuma, missäpäin Tuusulaa tahansa.

Tästä syntyi ajatus tapahtuman laajentamisesta PopUp! Tuusula -tapahtumatilaksi, joka sai lähtölaukauksen samaan aikaan kuin itse tapahtuma järjestettiin ja josta toivomme pilottia, joka laajenee koko kunnan alueelle. Koska tila ei tuota itsessään yhtään mitään, halusimme saada sinne heti alusta lähtien pöhinää eli käyttäjiä. Uskalsimme odottaa itse tapahtumaan kävijöitä, joten luotimme, että myös Hyrylän torin laidalla sijaitsevaan tapahtumatilaan eksyisi muutama rohkea ilmoittautumaan  PopUp! Tuusula -brändin alla järjestettävän tapahtuman organisaattoriksi. Emme etsineet niinkään ideoita, koska niitä on paljon helpompi kerätä kuin saattaa liikkeelle itse toimintaa, vaan suunnitelmaa milloin tapahtuu, kenen toimesta ja mitä. Kun tila tarjotaan maksutta käyttöön vastineeksi tapahtumasta, niin mielestämme olisimme silloin sujut ja jopa saamapuolella. Etukäteismarkkinoimme mahdollisuutta varata tilaa toki, mutta pääosin meillä oli hullu luottamus siihen, että tapahtumat ja tekeminen loisi enemmän tapahtumia ja enemmän tekemistä; pitäisi siis sen junan liikkeessä sillä aikaa, kun itse ei ole sitä ajamassa.

Ja koska pieni kilpailu luo aina ylimääräistä kutinaa, niin ratkaisimme asian näin:

IMG_3117

IMG_3116

Kalenteriin saimme näin jo tapahtumia ja lisää tulee koko ajan! Vielä on liian aikaista kertoa sen kummemmin PopUp! Tuusula -tapahtumatilan tapahtumista eikä julistaa kilpailun voittajaakaan, sillä kilpailu jatkuu aina heinäkuun loppuun. Kuitenkin jo nyt näyttää siltä, että kuntalaisten aktivoiminen on ainakin tältä osin onnistunut paremmin kuin uskalsimme edes odottaa. Eikä tarvittu sitä projektiakaan.

Marko

PS. Tervetuloa PopUp! Tuusula -tapahtumatilaan järjestämään tapahtuma!

IMG_3114

Marko Kauppinen

Rebellious Business Developer / Public Sector Game Changer

Submit a comment

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s