Kuntasektori ja data-analytiikka: a match made in heaven?

Huomasin erään Suomen kansallisopperassa töissä olevan tuttuni Facebook-päivityksestä, että kyseinen organisaatio etsii töihin data-analytiikan asiantuntijaa. Rekrytoitavan henkilön keskeisenä tehtävänä tulee olemaan uuden asiakastieto- ja lipunmyyntijärjestelmän toisena pääkäyttäjänä toimiminen vastaten asiakasdatan laadusta ja analyysistä, ja tuon analyysin pohjalta kehittää uusia digitaalisen asiakkuusmarkkinoinnin ja -viestinnän malleja. Koska nyt ollaan niin asian ytimessä kuin vain voidaan olla, niin otanpa pienen ajatusleikin tämän työnkuvan siirtämisestä tänne kuntasektorille.

Ensinnäkin – ilman mitään henkseleiden paukuttamista tai muutakaan rehvastelua – uskallan väittää, että olen koko viranhaltijaurani meuhkannut data-analytiikasta ja sen suomista mahdollisuuksista silloin, kun yritämme ymmärtää ja viime kädessä palvella omia asiakkaitamme: kuntalaisia, yrityksiä, yhdistyksiä ja niin edelleen. Olen istunut lukuisissa kehittämisiltamissa ja seminaareissa, joissa on pohdittu paitsi kuntalaisten osallisuuden parantamista kunnan päätöksenteossa, niin myös sitä miten viestintä (joka on iänikuinen ongelma oikeastaan riippumatta missä toimitaan) toimisi paremmin kunnan toimesta kuntalaisten suuntaan ja toisaalta kuntalaisten suunnasta kunnan (lue: viranhaltijoiden) suuntaan. Kaikissa keskusteluissa on loistanut poissaolollaan yksi keskeisimpiä välineitä, jolla tuo interaktio voitaisiin mahdollistaa eli data-analytiikka.

Miten tämä sitten oikein toimisi? Otetaanpa esimerkki tai parikin. Yleensä kun haluamme luoda kuntalaisille uusia palveluita, prosessi etenee siten, että ensin jollain aloitteella uutta palvelua kaivataan ja halutaan, ja sitten sen toteuttamista aletaan suunnitella ja valmistella. Järjestämme kuntalaisiltamia tai muita vastaavia tapahtumia (joissa ei siis ole mitään vikaa, jotta kukaan ei ymmärrä minua tässä yhteydessä väärin), tarkoituksenamme saada käyttäjälähtöistä palautetta jo suunnitteluvaiheessa koko prosessin tueksi. Pidämme siis kärjistäen tupailtoja, joissa kysellään, että mitäs mieltä ollaan? Kun nämä ”kuntalaissiteraatiot” on käyty – ja menen nyt päätöksenteossa erittäin mutkat suoriksi ja jätän kaiken byrokratian tässä sivuun – meillä on tuotannossa jonkinlainen palvelu, joka pyrkii vastaamaan alkuperäiseen tahtotilaan ja kenties tarpeeseenkin.

Toinen hyvinkin normaali skenario on jo olemassa olevan palvelun uudistaminen, joka mukailee edellä mainittua uuden palvelun luomisprosessia sillä erotuksella, että tarve ilmenee yleensä sitä kautta, että palvelusta katoavat hiljalleen käyttäjät (tai niitä ei sinne edes koskaan ilmesty), syystä tai toisesta – tätähän ei tiedetä, kun ei ole tästä kerättynä dataa. Näin kumpuaa tarve uudistaa itse palvelu, mutta tietämättä miten ja miksi lähdemme yleensä uudistamiseen melko tavalla nollatilanteesta eli käytännössä aloitamme saman prosessin kuin edellä kuvattu on. Ympäri mennään, yhteen tullaan siis.

Data-analytiikka mahdollistaisi huomattavan paljon tämän kaltaisissa suunnitteluprosesseissa. Kun aikaisempi toimintatapa reagoi aina jälkijättöisesti ärsykkeisiin, datan kautta saatava analyysi mahdollistaisi suunnittelun ja päätöksenteon etukenossa. Ajatellaanpa vaikka konsulttiselvityksiä (joita en taaskaan vastusta, mutta totean kuitenkin niiden tarpeellisuusasteen vaihtelevan suuresti), joissa konsulttiyritys X selvittää kunnalle Y miten kuntalaisia voitaisiin paremmin aktivoida mukaan kunnan päätöksentekoon. Tarjouskilpailutuksessa hinnaksi muodostuu suorastaan maltillinen 23000€ (hinta vetäisty hatusta, mutta suuntaa-antava), joka sisältää muutaman workshopin, haastattelukierrokset (joissa haastatellaan ne samat ihmiset taas kerran, mukaan lukien tilaavan organisaation viranhaltijat) sekä tietenkin loppuraportin toimenpidesuosituksineen. Raportin tilaajan vastuulle jää se miten tuotoksia hyödynnetään ja jos, niin alkaa uuden palvelun suunnitteluprosessi, jonka logiikkaa avasin jo aiemmin.

Sen sijaan jos pyrkisimme hyödyntämään dataa jo lähtökohtaisesti vastaavan työn tekemiseen tietäisimme jo ennalta koko tämän selvityksen tulokset ja tukun muita vaikuttumia ja indikaattoreita, joita ei kattavinkaan konsulttiselvitys pysty mittamaan; ihmisten oikea käyttäytyminen etunenässä. Jo nyt kunnalla on tukku järjestelmiä, jotka keräävät asiakas- ja kävijätietoja eri lähteistä, mutta tällä kertyneellä datalla ei juuri tehdä mitään, saati että sitä yritettäisiin naittaa muiden järjestelmien tietojen kanssa yhteen (ja ymmärrän tässä sekä käytännön että juridiikan ongelmat). Datalla tai pikemminkin tiedolla johtaminen ei ohjaa toimintaa, vaan data toteaa tilanteen silloin, kun sitä joku keksii kysyä.

Jos useamman järjestelmän tiedot pystyttäisiin kuntakohtaisesti kokoamaan yhteen järjestelmään, saisimme data-analytiikan avulla selville ihmisten liikkumiseen liittyviä tietoja, joita voitaisiin käyttää infran ja tieverkoston kehittämiseen; asumiseen ja työssäkäyntiin liittyvää tietoa, joka ohjaisi palvelujen ja liiketoiminnan sijoittumisen suunnittelua; vapaa-ajan mieltymyksiä ja kulttuuripalveluiden käytön tietoa, joka määrittelisi millaisia uusia trendejä on näköpiirissä ja mitkä ovat keskimääräiset käyttäjämäärät; yritystietoa (jota muuten yritän itse hyödyntää), jolla tiedämme millaisia yrityksiä alueelle syntyy ja muuttaa, millä toimialalla ne toimivat, miten niillä menee ja mitkä ovat niiden tarpeet; ja miksei kirjastopalveluiden käytön tietoa, joka ohjaisi vaikka kunnan järjestämien tapahtumien luonnetta hyödyntäen ihmisten lukutottumuksia. Ja kun nämä kaikki yhdistetään isoksi datamassaksi, josta voidaan louhia haluttua ohjaustietoa, meillä on käytössä data-analytiikan perusmateriaali, jota voisimme hyödyntää pyrkiessämme rakentamaan kunnasta elinvoimaisen, mielenkiintoisen ja haluttavan paikan asua ja yrittää.

Toki tämä kaikki vaatii erään merkittävän ehdon toimiakseen ja se on kunnallinen (eli kunnan ylläpitämä) järjestelmä, joka tämän kaiken datan yhteen kumuloisi. Ja se ainakin toistaiseksi meiltä puuttuu eikä näköpiirissä ole välitöntä ratkaisua, kuten on Oopperalla uuden asiakastieto- ja lipunmyyntijärjestelmän kautta.

Vai kuinka monen ihmisen olette kuulleet sanovan, että Facebookin viestintä ei pelaa? Tai ettei Googlen mainonta osaa ”arvata” milloin piilolinssit on loppu? Nyt provosoin: Jos Google olisi keskiverto suomalainen kunta, niin se antaisi linssin tarvitsijan tehdä ostoaloitteen (mielellään useasti), pitäisi workshopin siitä halutaanko linssit laittaa silmiin vai korviin, ja pistäisi asiakkaalle postiin kahden vuoden päästä silmälasit tai kiikarit – näkee meinaan niilläkin.

Täytyykin siis jatkaa meuhkaamista vielä ainakin jonkin aikaa.

Marko

Marko Kauppinen

Rebellious Business Developer / Public Sector Game Changer

3 comments

  • Hei,

    Oletko ollut yhteydessä Suomen ohjelmistoyrittäjiin? TJ Rasmus Roiha varmasti osaa varmasti auttaa löytämään sopivan kumppanin. Antti Pietilä, Loyalistic:sta on tuontapainen järjestelmä, mutta en tiedä sopiiko se kunnille.

    Tykkää

    • En ole ollut, ja varmasti kumppani löytyisi sikäli, kun sellainen olisi tarvetta etsiä. Itse en ole toimenkuvani kautta tietojärjestelmien kehittämisen ytimessä ihan suoraan, joten sikälikin suoraa hankintavaltaa ei tällaisiin kysymyksiin minulla ole. Mutta toki se ei estä asiaa edistämästä.

      Tykkää

  • Ymmärsin, että kaipailit tähän ongelmaan työkalua. Ohjelmistojen hankinnassa olisi hyvä olla mukana myös ns. käyttäjäpuoli, koska he pystyvät esittämään tarpeen, johon halutaan ratkaisua. Tietohallintapuoli hoitaa sen teknisen puolen itse tarvittavan ohjelman integroitumisen kanssa. Yhteistyötä sinun, tietohallinnan hankkijoiden sekä Ohjelmistoyrittäjien kanssa ehdotankin. Siitä olisi hyötyä myös luottamushenkilöille ja -toimielimille.

    Tykkää

Submit a comment

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s